tiistai 30. syyskuuta 2014

Trussoni, Danielle: Enkelikaupunki

Enkeliopin älykkäät ja lumoavat mutta vaaralliset enkelit taistelevat ihmisten kanssa maailmanvallasta historian ja myyttien värittämässä trillerissä.

Enkeliopin tapahtumista on kulunut 10 vuotta, ja Verlainesta on tullut enkelinmetsästäjä, joka on omistanut elämänsä taistelulle nefilejä vastaan. Kohtaaminen entisen rakastetun Evangelinen kanssa saa hänet kysymään onko enkeliksi paljastunut Evangeline sittenkään täysin paha.

Keisarilliseen pääsiäismunaan kätketty koodi johtaa Verlainen Venäjälle ja Bulgariaan etsimään salaista enkelikaupunkia – ja Evangelinea. Vauhdikas ja älykäs jatko-osa yhdistää historiaa ja taruja, genetiikkaa ja jännitystä.


******************************************************
Mjaa. Iso Mjaa. En nyt oikein tiedä. Eka osa oli hyvä, luin sitä innokkaasti ja odotukset olivat korkealla myös toiseen osaan tultaessa. Pieni pettymys oli jo heti kirjan paksuus, joka oli alle puolet edellisestä.

Ja tarina kuulkaa lässähti ihan täysin. Vaikka tässäkin oli jännitystä, vaaroja ja vauhdikkaita kohtauksia. Edellisen kirjan tapahtumista oli kulunut vuosikymmen ja Verlaine haikaili Evangelinen perään. Neitonen oli saanut siivet selkäänsä ja häippäissyt. Niinpä ikävästä riutunut mies oli sitten ryhtynyt metsästämään tytsyn lajitovereita. Jotka olivat lähestulkoon kaikki jonkun sortin raakalaisia.

Tarinassa oli kyllä hyviäkin hetkiä, pidän arvoitusten selvittelystä, taustatarina ei vaan lämmittänyt. Kaipa sitä kuitenkin tulee viimeinen osa luettua, kun se joskus ilmestyy. Mutta pakko oli todeta, että oli hyvä, että kirja ei sitten kuitenkaan ollut tämän pidempi.

torstai 25. syyskuuta 2014

Cast P.C: Salattu

Vihdoinkin Zoey on saanut haluaman sa: totuus on paljastunut. Neferetin pahuus on paljastettu, eikä Neuvosto ole enää hänen puolellaan. Zoeyn tiellä on silti esteitä. Ensin salaperäinen tulipalo talleilla, sitten Neferetin seuraava kohtalokas liike.

**********************************************

Tämä on jo 10. osa. Vielä muutama osa jäljellä ja sarja olisi luettu. Ei tämäkään nyt ihan onneton kirja ollut, ehkä mielestäni vähän parempi, kuin edeltäjänsä.

Neferet hautoo kostoa ja mikäs sen parempi koston väline, kuin Zoeyn lähipiiri. En kyllä oikein purematta niele sitä, että tätönen ei nyt sitten mitään muuta keinoa keksi, kuin mm. median kautta vaikuttamisen. Toki hän sitten menee vähän pidemmälle toimissaan, mutta noin lähtökohtaisesti aika laimeita toimia.

Taas on yksi pelastettava sielu, enkä oikein pidä edelleen ajatuksesta, että kertaalleen kuolleet herätetään noin vaan henkiin jne. Zoeyllä on ihan tarpeeksi draamaa ilman miesongelmiakin. Tarinassa nyt ei juurikaan tapahdu kummempia. Neferet tekee kaikkea pahaa ja muu porukka yrittää estää häntä. Pahikset ovat kääntyneet hyvien puolelle, mm. Kalona. Luen kyllä sarjan loppuun, mutta en varsinaisesti tikahdu odotukseen.

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Trussoni, Danielle: Enkelioppi

Enkelioppi on huikean omaperäinen trilleri, jossa tuhatvuotiset salaisuudet paljastuvat ja taistelu hyvän ja pahan välillä nousee uusiin ulottuvuuksiin!

Sisar Evangeline on asunut Pyhän Rosan luostarissa pikkutytöstä lähtien. Kun sympaattinen, nuori taidehistorioitsija Verlaine saapuu luostariin tutkimaan vanhoja kirjeitä, alkaa Evangelinelle paljastua totuus luostarin muurien kätkemistä salaisuuksista.

Silloin iäkäs nunna nimeltä Celestine ymmärtää, että on tullut aika kertoa Evangelinelle enkeliopista. Hän kertoo enkelitieteen opinnoistaan ja seikkailuistaan sota-ajan Pariisissa sekä lahjakkaasta opiskelutoveristaan Gabriellasta, Evangelinen isoäidistä.

Enkelitutkijat tietävät, että keskuudessamme elää langenneiden enkeleiden ja ihmisten jälkeläisiä, nefileitä, vetovoimaisia mutta kylmiä olentoja, jotka hamuavat valtaa. Voimistaakseen asemaansa nefilit tarvitsevat aarteen, joka on enkelitutkijoiden hallussa.

Evangelinen kohtalona on seurata verensä perintöä: hän joutuu mukaan taisteluun, jossa panoksena on ihmiskunnan tulevaisuus.

**********************************************************************''
Ehtihän sitä välillä muutakin lukemaan, kuin oppikirjoja. Tämä opus on jo pitkään ollut lukulistani kärkipäässä ja nyt huomasin, että siihen oli jo toinenkin osa ilmestynyt. Joten, eka osa tarttui kirjastosta käteen.

Kirja oli ensinnäkin palsu, siinä ei ollut kuin n. 500 sivua, mutta teksti oli hyvinkin tiheää. Tarina oli dekkari enkeleillä höystettynä. Tarinan alku ja loppu kertovat Evangelinen ja Verlainen tarinaa ja keskellä hypätään toisen maailmansodan alkumelskeisiin Ranskaan ja kerrotaan, että miten tähän tilanteeseen oikeastaan päädyttiin. Mielestäni jako oli hyvä, vaikka keskiosa olikin puuduttavampi kuin alku ja loppu. 

Kirjassa siis metsästetään aarretta, joka takaisi nefileille valtaa ja terveyttä. Heitä tuhoaa mystinen sairaus, jonka aarre parantaisi. Henkilöt linkittyvät toisiinsa, eikä kenestäkään oikein paljastettu liikaa alkumetreillä. Kirjan alussa kukaan ei tiedä aarteen sijaintia. Eivät nefilit sen enempää kuin enkelitutkijatkaan, jotka yrittävät sitä suojella.

Kirja imaisi mukaansa, vaikka enkelit eivät ehkä alunperin olleet lempiaiheeni. Mutta virkistävää, että uusia fantasia (juu, toki, tiedän, että enkeleitähän on olemassa ;-)) -aiheita nousee esiin ainaisten vampyyrien ja ihmissusien jälkeen. Tämä ei kylläkään mielestäni ole mitenkään nuortenkirja, eikä sitä kai sellaisena mainostetakaan. 

Toinen osa lähti myös lukuun heti, mutta siitä sitten erikseen. Se on ainakin puolta ohuempi kuin edeltäjänsä.

perjantai 29. elokuuta 2014

Syksyn satoa

Kuten varmasti olette huomanneet, niin lukuvauhti on hiipunut kesän jälkeen. Tähän on kyllä hyvä syy, hyppäsin taas vähän isommin opiskelun maailmaan. Joten jonkun aikaa kirjat tulevat olemaan hyvinkin tietopainotteisia. Opiskelu on yksi harrastuksistani, joten eihän tämä mitään uutta toki ole, mutta nyt olen ollut niin innoissani, että olen vain kahlannut oppikirjoja ja opiskelumateriaalia illat pitkät. Tämän lisäksi olen taas saanut urheilumoodin päälle, joten 4 - 5 krt / viikko verottaa myös tehokasta lukuaikaa jonkun verran :-)

Toki, viihdelukemisellekin yritän jättää aikaa, mutta varmasti syksyn aikana sitä tulee tehtyä vähemmän. Nytkin kyllä kirjastosta on varauksessa useita tulevia uutuuksia ja Kindle ratkeilee liitoksistaan, joten eiköhän sitä taas syksyn sateiden tultua sohvan nurkka ja kirjapino houkuta lenkkipolkua enemmän.

tiistai 19. elokuuta 2014

Vera Vala: Kuolema sypressin varjossa

Etsivätoimiston osakas, italialais-suomalainen Arianna de Bellis elää ylellistä mutta yksinäistä elämää Roomassa. Nuori, leskeksi jäänyt punapää on miehensä Giovannin kuoleman jälkeen ryhtynyt ratkomaan rikoksia. Tolfan pikkukylässä on surmattu vaalea amerikkalaiskaunotar. Lily Montgomery pani
eläessään kylän miesten päät pyörälle, ja Arianna huomaa pian, että viettelijättäreksi leimatulla naisella on riittänyt vihamiehiä. Hänen ruumiinsa löytyy kosteasta mullasta muinaiselta etruskien palvontapaikalta. Lilyn lanko, Realen hotellisuvun hurmuri Luciano pyytää Ariannaa etsimään murhaajan. Jäljittäessään kylmäveristä tappajaa Arianna huomaa, ettäTolfan kylä kuhisee kateutta, menetettyä rakkautta ja kostonjanoa. Tutkimusten edetessä ja salaisuuksien paljastuessa Arianna saa huomata joutuneensa seuraavaksi tappolistalle. Eikä kukaan pääse pakenemaan taustalla häälyvän mafian synkkää varjoa.

************************************************
Tästä suomalaisen dekkaristin esikoisromaanista oli puhetta ja juttua monessakin blogissa ja esittelyssä. Joten ajattelin itse katsastaa asian. Ja hyvä, että tein sen. Kirja oli oikein mukaansa tempaava, ja juoni eteni sujuvasti.

Ihan sellainen perusdekkari, mutta pisteet ensinnäkin kotimaisuudesta ja mukavan letkeästä sankarittaresta. Kirjassa melkein jokainen voisi olla motiivin puolesta murhaaja. Itse olin tyytyväinen loppuratkaisuun, ja kirja maalailee ihanaa maisemaa Italian maaseudusta. Itsekin vastaavissa pikkukylissä vierailleena pystyin jotenkin kuvittelemaan maisemat. Itse juoni on jo kuvattu takakannessa aika hyvin, joten ei siitä sen enempää. Rikoksen ratkomisen lomassa Arianna kehittelee myös pientä romanssinvipinää ympärilleen. 

Ihan varmasti jatkossa luen kaksi sarjaan tehtyä jatko-osaakin. 

sunnuntai 10. elokuuta 2014

Caine, Rachel: Feat of Fools

Tämä on vähän omituinen sarja, ei siis mitenkään pahassa mielessä. Clairen vanhemmat haluavat lähettää hänet lähelle opiskelemaan, ja siksi Claire päätyy pieneen Morganvillen kaupunkiin. Itse hän olisi mieluusti lähtenyt isompaan cityyn.

Morganville ei vaan ole mikään tavallinen tuppukylä, vaan vampyyrien hallinnoima kyläyhteisö. Vuosisatoja vanha vampyyrit pitävät kaupunkia rautaisessa otteessaan ja Clairekin tempautuu mukaan touhuun. Tämä kirja on neljäs osa ja sarjaa on tehty kai n. 15 osaa.

Eikä siinä mitään, ihan viihdyttää tarinaahan tämä on, ainut vaan, että ainakin tämä osa ja seuraava, joka on nyt itselläni kesken, ovat yhtä ja samaa tarinaa. Mutta toisaalta, kivempi lukea vähän lyhyemmässä pätkässä. Kirjassa ei ole kuin reilut parisataa sivua, sen lukaisee nopeasti. Näitä ei kaiketi ole ollenkaan suomennettu.

Kirjan alussa saapuu Mr. Bishop, todella vanha vampyyri. Hänen kunniakseen järkätään juhlat, joiden kutsuvieraslista aiheuttaa jo yhden aiheen. Kuka kutsutaan, ja kuka vie kenet. Toisen päälinjan vie Clairen tutkimukset lääkkeen parissa. Vampyyreitä tuhoaa salaperäinen sairaus, johon Claire yrittää kehitellä lääkettä. Tai siis hän avustaa siinä ja testaa lääkettä yhdessä sairastuneen vampyyrin kanssa.

Romanssi Shanen kanssa kukoistaa, vaikka kaupunkiin muuttaneet Clairen vanhemmat vähän aiheesta nikottelevatkin. Mukava kirja, jonka sisällön kyllä unohtaa aika nopeasti.

torstai 31. heinäkuuta 2014

Mead, Richelle: Shadow Kiss

Kolmas osa Vampyyriakatemia -sarjaa. Sarjaa ei ole suomennettu, mutta ainakin Elisa Viihteeseen oli ilmestynyt vuokrattavaksi sarjan ekasta osasta tehty elokuva. En ole katsonut, enkä tiedä, katsonko. Eka osa oli jotenkin niin kamalan teinihighschool -draamaa, ettei tosikaan.

Tässä osassa Rose on viittä vaille valmis vartija, enää tarvitaan kenttäkoe. Edellisen osan lopussa kuollut Mason kuitenkin alkaa kummitella Roselle, eikä hän uskalla kertoa asiasta edes parhaalle kaverilleen Lissalle. Lissa on Moroi, jota Rose on kasvattu vartioimaan loppuelämänsä. Tässä osassa alkoi vähän häiritsemään tämä ajatus, että Moroit tulevat aina ensin. Vartijoilla ei omaa elämää olekaan. Jos et vartioi, niin silloin olet omiesi joukossa hylkiö.

Rose kuitenkin sählää hommansa, kiitos Masonin haamun. Lopulta hänen on pakko paljastaa tilanne, ja Dimitri, salainen rakastettu, lupaa pysyä rinnalla loppuun asti jne. (Tottakai, odottiko joku muuta?) Mutta, kirjan lopussa kouluun hyökätään, eikä kaikki mene ihan putkeen.

Kirjassa vieraillaan myös Moroin kuninkaallisten luona katsomassa ekan osan pahiksen oikeudenkäyntiä. Sielläkin tavataan vanhoja tuttuja.

Sarjaa on kolme osaa jäljellä, ja tämä osa oli ihan ok. Seuraavaan osaan saatiin näppärä jatkumo, joten ensi osassa ollaan varmasti muualla kuin koulussa.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...