Ahern, Cecelia: Ihmemaa

Mihin kaikki katoaa?

Mihin päätyvät kaikki ne ihmiset, jotka katoavat kuin tuhka tuuleen? Asia on kalvanut 34-vuotiasta Sandy Shorttia siitä lähtien kun hän oli lapsi ja naapurintyttö Jenny-May katosi jälkiä jättämättä.

Samaan aikaan toisella puolen Irlantia Jack Ruttle on epätoivoinen. Hänen nuorempi veljensä Donal on ollut kateissa jo vuoden, eikä poliisista ole apua. Bongatessaan lehdestä Sandyn etsivätoimiston ilmoituksen Donal on varma, että hänen rukouksiinsa on vastattu.

Sandyn myöhästyttyä sovitusta tapaamisesta Donal kuitenkin huomaa etsivänsä mystisesti kadonnutta 188-senttistä naisetsivää, jonka oli määrä jäljittää hänen veljensä. Ja mystisesti kadoksissa Sandy Shortt totisesti on. Hän on harhautunut juoksulenkillään kylään, josta ei ole minkäänlaista ulospääsyä. Kaiken lisäksi eräs kylän asukkaista on kukapa muukaan kuin Jenny-May Butler.

Vaikka salaperäinen kylä tarjoaa avaimen katoamisen arvoitukseen, Sandy huomaa kaipaavansa takaisin kotiin. Mutta onko Sandy piilottanut itsensä tällä kertaa liian hyvin?

Ihmemaa on lämmin ja mielikuvituksellinen tarina yksinäisyydestä, etsimisestä ja löytämisestä yhdeltä Irlannin suosituimmista nuorista kirjailjoista.

* * * * * * * * * * * * * * * 
Tämä oli myös mukana kevyenä lomalukemisena. Olen lukenut aiemmin samalta kirjailijalta kirjan: Tapaaminen elämän kanssa. Ja näissä molemmissahan on mukana yliluonnollista. Tässä kirjassa ei kyllä suoraan sanottu, että oliko kyseessä vain sukellus mielikuvitukseen vai todellinen matka maahan, jossa kaikki kadonnut sijaitsee.

Enemmän tarinassa oli ehkä sukellettu mielen syövereihin, ja kuvattu eräänlainen pakkomielteinen asioiden etsiminen. Rinnakkain meni Sandyn tarina uudessa maassa (tai mielensopukoissa) ja Jack:n kadonneen veljen etsiminen. Donalin tarina oli ehkä kuitenkin se traagisempi, vaikka Sandyn mielenliikkeet välillä vähän sykähdyttivätkin.

Kirjasta ei oikein saanut otetta, vaikka sen kyllä ihan mielikseen kertaalleen lukikin. Mutta jätin kirjan laivan kirjastoon seuraavalle luettavaksi. En kokenut tarvetta tuoda sitä enää kotiin.

Ahern, Cecilia: Tapaaminen elämän kanssa

Lucy Silchesterillä ei mene hyvin. Hänen elämänsä rakkaus jätti hänet, ja hän sai potkut unelmatyöstään. Lucy välttelee ystäviään, vihaa uutta työtänsä ja asuu pienessä vuokrakämpässä vain kissa seuranaan. Hänen elämänsä perustuu valheisiin: hän valehtelee työstään ja työssään, ystävilleen, vanhemmilleen, kaikille - eikä halua kenenkään näkevän, kuinka onneton hän oikeasti on.

Kaikki muuttuu, kun Lucy saa kutsun tapaamiseen oman Elämänsä kanssa. Yllätys on suuri, kun Lucysta kaiken tietävä Elämä osoittautuu nuoreksi mieheksi, jolla ei myöskään mene kovin hyvin. Lucyn ja Elämän yhteinen taival ei ala lupaavasti: jokaisesta valheesta, jonka Lucy elämästään kertoo, hänen Elämänsä kertoo muille jonkin totuuden. Lucy ei voi enää vältellä omaa elämäänsä ja kipeidenkään totuuksien kohtaamista.

Koskettava, hauska ja osuva Tapaaminen Elämän kanssa kertoo mitä tapahtuu, jos jättää elämänsä huomiotta ja antaa periksi. Ahernin ainutlaatuinen taito yhdistää arkinen ja taianomainen ihastuttaa joka kerta

Tämä oli hauska kirja. Kirja on kaikesta huolimatta aika realistinen, vaikka siinä pieni yliluonnollisuus onkin mukana. Mutta, näin kun itsellänikin alkaa seuraava vuosikymmen häämöttämään kiikarissa, alkaa ehkä enemmänkin miettimään, että mitä sitä saikaan aikaiseksi. En ehkä ihan samanlaista herätystä haluaisi, kuin Lucy saa, mutta joku pieni yhteenveto kuitenkin olisi ehkä paikallaan.

Tarinassa ei sinällään ole mitään uutta. Tyttö haikailee miehen perään. Miehen, jonka jokainen sokeakin näkee hänelle vääräksi. Paitsi tietenkin tyttö itse. Suosittelen kuitenkin lukemaan, jos tämän genren kirjat kiinnostavat. Jää näistä ainakin hyvä mieli. Tässä kirjassa ei myöskään ollut niin pahasti myötähäpeä koko ajan pinnassa. Kuten taas esim. himoshoppaajan tapauksessa on.