keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Ahern, Cecelia: Ihmemaa


Mihin kaikki katoaa?

Mihin päätyvät kaikki ne ihmiset, jotka katoavat kuin tuhka tuuleen? Asia on kalvanut 34-vuotiasta Sandy Shorttia siitä lähtien kun hän oli lapsi ja naapurintyttö Jenny-May katosi jälkiä jättämättä.

Samaan aikaan toisella puolen Irlantia Jack Ruttle on epätoivoinen. Hänen nuorempi veljensä Donal on ollut kateissa jo vuoden, eikä poliisista ole apua. Bongatessaan lehdestä Sandyn etsivätoimiston ilmoituksen Donal on varma, että hänen rukouksiinsa on vastattu.

Sandyn myöhästyttyä sovitusta tapaamisesta Donal kuitenkin huomaa etsivänsä mystisesti kadonnutta 188-senttistä naisetsivää, jonka oli määrä jäljittää hänen veljensä. Ja mystisesti kadoksissa Sandy Shortt totisesti on. Hän on harhautunut juoksulenkillään kylään, josta ei ole minkäänlaista ulospääsyä. Kaiken lisäksi eräs kylän asukkaista on kukapa muukaan kuin Jenny-May Butler.

Vaikka salaperäinen kylä tarjoaa avaimen katoamisen arvoitukseen, Sandy huomaa kaipaavansa takaisin kotiin. Mutta onko Sandy piilottanut itsensä tällä kertaa liian hyvin?

Ihmemaa on lämmin ja mielikuvituksellinen tarina yksinäisyydestä, etsimisestä ja löytämisestä yhdeltä Irlannin suosituimmista nuorista kirjailjoista.


* * * * * * * * * * * * * * * 
Tämä oli myös mukana kevyenä lomalukemisena. Olen lukenut aiemmin samalta kirjailijalta kirjan: Tapaaminen elämän kanssa. Ja näissä molemmissahan on mukana yliluonnollista. Tässä kirjassa ei kyllä suoraan sanottu, että oliko kyseessä vain sukellus mielikuvitukseen vai todellinen matka maahan, jossa kaikki kadonnut sijaitsee.

Enemmän tarinassa oli ehkä sukellettu mielen syövereihin, ja kuvattu eräänlainen pakkomielteinen asioiden etsiminen. Rinnakkain meni Sandyn tarina uudessa maassa (tai mielensopukoissa) ja Jack:n kadonneen veljen etsiminen. Donalin tarina oli ehkä kuitenkin se traagisempi, vaikka Sandyn mielenliikkeet välillä vähän sykähdyttivätkin.

Kirjasta ei oikein saanut otetta, vaikka sen kyllä ihan mielikseen kertaalleen lukikin. Mutta jätin kirjan laivan kirjastoon seuraavalle luettavaksi. En kokenut tarvetta tuoda sitä enää kotiin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...