Daugherty C.J: Resistance

Tämä oli jo neljäs osa Yökoulu -sarjaa, johon ihastuin kovin ekan osan perusteella. En millään malttanut odottaa suomennosta, kun huomasin seuraavan osan ilmestyvän Amazonille melkein heti, kun olin saanut 3. osan luettua. Ja kovin on kieli sujuvaa näissä kirjoissa, ihan sama lukeeko englanniksi vai suomeksi.

Tämän kirjan alussa Allie on pakomatkalla, koska Nathaniel haluaa hänet. Nathaniel on jo onnistunut saamaan puolelleen Allien veljen, mutta hän haluaa myös Allien. Oikeasti Nathaniel haluaa kammeta vallasta sisarusten isoäidin ja täten saada hänen valtansa itselleen. Eikä kyse ole ihan mistään pikku nappikaupasta.

Allie palaa kuitenkin Cimmeria Akatemiaan takaisin, koska siellä on kaikkein turvallisinta. Tai niinhän sitä kuvittelisi. Kirjassa kuitenkin koko ajan sattuu ja tapahtuu. En ihan ymmärrä koulun hinkua laittaa partioimaan oppilaita, joita kuitenkin joku koko ajan yrittää tappaa tai vahingoittaa? Eikä mene jakeluun sekään, että omien huoneiden ovissa ei ole lukkoja... Hei haloo, saa sitä jännitystä vähän vähemmälläkin.

Noh, näistä pikkujutuista huolimatta kirja oli oikein viihdyttävä edellisten tapaan. Carter ja Sylvain ovat vahvasti kuviossa, eikä Allie tiedä, kenelle hänen sydämensä kuuluu. Minä tiedän. Carter on se oikea. Nyt kun Alliekin vielä tajuaisi sen.

Kirjassa Allie ja kumppanit matkustavat Lontooseen hieroakseen sopimusta Nathanielin kanssa. Mutta, onnistuuko se? Nathaniel kun ei ole sieltä luotettavimmasta päästä ollenkaan.

En spoilaa enempää kirjaa, mutta loppu jää kyllä taas niiiin kesken, että en tiedä, miten maltan odottaa seuraavaa osaa.

Daugherty C.J.: Night School - Yön perintö (Night School, 2. osa)

Allien elämä sisäoppilaitoksessa käy vaaralliseksi. Suojellako perhettään vai luottaako uusiin ystäviin?

16-vuotias kapinallinen Allie on löytänyt Cimmerian sisäoppilaitoksesta toisen kotinsa. Koulu on tuonut hänen elämäänsä myös Carter Westin, unelmien poikaystävän.

Cimmeriassa toimii Yökouluksi kutsuttu salaseura. Se paljastuu vaikutusvaltaiseksi salaiseksi organisaatioksi, jonka jäsenet ulottavat valtansa paljon koulua pidemmälle. Yökoululla on myös vihollisia, näiden joukossa Allien kadonnut veli. Pian selviää, että Allie ja kaikki muutkin koulun oppilaat ovat suuressa vaarassa.

******************************************************

Ensimmäisen osan lukaisin ihan hetkessä, tarina todella veti mukaansa. Tämä toinen osakin on hyvä, mutta Goodreads:ssa annoin 4 / 5 tähteä.

Kirjan alussa Allie pakenee kotoaan salaperäisiä pukumiehiä, jotka jahtaavat häntä pitkin Lontoon katuja. Hän päätyy takaisin Cimmerian sisäoppilaitokseen ja pääsee mukaan nyt myös koulun salaseuraan. Hän saa uusia ystäviä, ja kirjan alussa myös suhde Carteriin kukoistaa.

Jossain vaiheessa kuitenkin alkaa tulla ongelmia. Ekassa kirjassa esitelty pahis Nathaniel häilyy kaiken takana ja yrittää saada koulun rehtoria Isabellaa kammettua vallasta. Allie on kesän aikana kuullut enemmän suvustaan ja saanut tietää oman linkkinsä kouluun. Suhde Carteriin vaarantuu, koska Allie kääntyy ongelmatilanteissa Sylvainin puoleen. Sylvainin kanssa hänellä oli suhde ekassa kirjassa, ja Carter on mustasukkainen. Itse kyllä vähän välillä ihmettelin Allien käyttäytymistä, mutta hän tuntee vetoa molempiin poikiin, eikä oikein osaa päättää, että kumpaan hän luottaa enemmän. Hän saa myös yhteyden kadoksissa olleeseen veljeensä, mutta tämä tarina jää vielä aika ohueksi.

Itseäni ärsytti tämä kolmiodraaman rakennus. Samoin, tässä kirjassa oli paljon enemmän yläaste -draamaa kiusaamisineen ja ärsyttävine hahmoineen. Myös ekan kirjan jännitys oli siinä mielessä poissa, että nythän jo tiedettiin Yökoulun tarkoitus.

Koulussa on joku Nathanielin kätyri, ja sitä yritetään selvittää. Valmistaudutaan myös talvitanssiaisiin, jonne kokoontuu paljon vaikutusvaltaisia koulun tukijoita ja oppilaiden sukulaisia.

Tämä kirja on synkempi kuin eka. En myöskään pitänyt kaikista ratkaisuista hahmojen kohdalla. Kirja jää taas niin kutkuttavaan kohtaan, että kolmas osa on jo kindlellä valmiina. Sitä ei ole vielä suomennettu, joten kieli vaihtuu välillä. Neljäs osa ilmestyy kesäkuussa ja toivottavasti viides ja viimeinenkin osa saadaan nopeasti.

Christie, Agatha: Sininen juna

Hercule Poirot
rubiinimurhaajan jäljillä

”Mutta on kaksi sellaista
jotka tietävät. Toinen on hyvä Jumala, toinen on Hercule Poirot." Näin
mahdottomia lausuessaan tuo itserakas nero on kuitenkin oikeassa. Sinisen junan
tapausta pidetään jo ratkaistuna, kun Hercule vielä kertaa tapahtumat ja oivaltaa,
kuka lopulta murhasi Ruth Ketteringin.

Rikas, kaunis ja
avioliitossaan epäonnistunut Ruth Kettering lähti Sinisellä junalla Ranskan
Rivieralle tapaamaan rakastettuaan. Hänellä oli mukanaan mittaamattoman arvokas
ja haviteltu Tulensydän-rubiini. Yöjunan käytävillä liikkui monia ihmisiä,
mutta vain yksi otti hengen Ruthilta ja vei jalokiven mennessään. Jalokivi oli
motiivi, mutta kenellä oli tilaisuus tihutyöhön ja syy murskata kaunottaren
kasvot?

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * 

Tämä dekkari oli seuranani lenkkipoluilla äänikirjan muodossa. Nyt pitäisi kyllä jo muistaa, että tällaiset kirjat eivät ole oikein hyvä ratkaisu, jos kuuntelee tätä kerran - pari kuukaudessa. Yleensä juoksen kaverin kanssa, joten tämä kirja ei oikein edennyt. Tämä oli seuranani myös silmäleikkauksen jälkeen, mutta silloinkaan en saanut tätä loppuun, joten nyt parilla lenkillä sitten kuuntelin loppuratkaisun. Lukijana oli Lars Svedberg, joka on kyllä lukija omaan makuuni.

Nyt se vähän lässähti, koska oli vaikeuksia muistaa, että kuka oli kuka ja kuka nyt oli tehnyt sitten mitäkin. Englantilaiset nimet kuulostivat samalle korvaan, eikä perus-Poirotin juonet juurikaan toisaalta eroa, joten mitään varsinaista kliimaksia ei tullut. Mietinkin, että pitäisi varmasti lukea viimeiset luvut ihan kirjasta. Pelkään, että hyppäsin jonkun kappaleen yli kokonaan, koska loppu tuli todella töksähtäen. Kirja vielä loppui kesken lenkin alkuosuuden, eikä ollut mukana mitään muuta kuunneltavaa, joten loppumatkan pyörittelin juonta mielessäni. 

Kirjana toki hyvä. Alussa murhataan nuori ja rikas nainen junassa. Sopivia ehdokkaita on useita, ja juoni kuljettaa Poirotin ja muut Ranskan Rivieralle, jossa tuohon aikaan, ja kai nykyäänkin rikkaat ja hyvinvoivat lomailevat.

Tykkään näistä Christien dekkareista, kun näissä ei kuitenkaan mässäillä väkivallalla. Toki, tässäkin on raaka murha, kasvot murskattu jne. mutta ei sitten muuta tarpeetontakin kuvausta aiheesta. Eipä tästä nyt muuta osaa sanoa, kuin että suositellaan dekkareiden ystäville.

Christer, Sam: Stonehengen perintö

Kahdeksan päivää ennen keskipäiväntasausta mies uhrataan raa'asti Stonehengessä salaisen kultin, Vanhan Taidon kehittäjien uhrijuhlassa. Muutaman tunnin kuluttua yksi maailman tunnetuimmista aarteenetsijöistä, rikas ja vaikutusvaltainen Nathaniel Chase ampuu itsensä kartanossaan. 

Hän jättää kryptisen viestin pojalleen arkeologi Gideon Chaselle, jota ei ole tavannut vuosikausiin.Gideon alkaa tutkia isänsä menneisyyttä ja törmää salaiseen kulttiin, jonka jäsenet ovat Stonehengen rakentajien jälkeläisiä ja jotka uhraavat edelleen viattomia ihmisiä jumalilleen uusi ja karismaattinen johtaja keulakuvanaan. Gideon tempautuu mukaan maailmaan, jonka olemassaolosta hänellä ei ollut aavistustakaan.Tähän mennessä lukijat ovat päässeet nauttimaan Da Vincistä, Atlantiksesta, mayoista ja pyramideista - ja nyt vihdoin Stonehengestä. 36 maahan myyty Sam Christerin esikoisteos on todella koukuttava tarina täynnä koodeja, symboliikkaa, piinaavaa jännitystä ja kiehtovia yksityiskohtia yhdestä maailmanhistorian salaperäisimmistä paikoista.

Nappasin kirjan kirjastosta ihan nimen perusteella. Englanti, Stonehenge ja dekkari. Muuta ei tarvita mielenkiintoni herättämiseen. Kirja on mukaansatempaava, ja ihan perinteinen dekkari, jossa muutama päästään hieman sekaisin oleva ihminen kuvittelee saavansa koko maailman haltuunsa.

Toki, tässäkin oli ripaus yliluonnollisuutta saatu mukaan, mikä ehkä hieman häiritsi. Vaikka mystisten asioiden kanssa ollaankin tekemisissä, olisi sen osuuden voinut ehkä jättää poiskin. Tässä kohtaa joku takavasemmalla saattaa älähtää, että eihän tässä mitään yliluonnollista ollut. Mutta, itse pidän luonnottomana sitä, että kun lapsena uitetaan tietyssä kylpyvedessä, niin pysyy terveenä ja elää helkutin pitkään jne. Mutta toki, saattaahan se vaan olla ne oikeat vitamiinit jne.