Jones, Kim: Saving Dallas

Käsi pystyyn, kuka pitää moottoripyöristä ja tatuoiduista miehistä. (Heiluttaa molempia räpylöitä.) Ja varsinkin kun nämä yhdistetään. Tosielämässä on toki mies, jolla ei ole (eikä kuulemma tule) ensimmäistäkään tatskaa. Mopedi sillä kuitenkin aina välillä on. Mutta näin kirjoissa tämä toimii.

Tämä on trilogian ensimmäinen osa. Juoni kertoo Dallasista, orpotytöstä, joka pyörittää onnistuneesti miljoonabisnestään. Ystäviä hänellä ei ole, ja miessuhteetkin hoidetaan lähinnä satunnaisten yhdenyön tuttavien avulla.

Eräällä baarireissullaan hän törmää Lukeen, joka pelastaa hänet tunkeilevilta miehiltä. Luke on paikallisen moottoripyöräkerhon presidentti. Ja samalla hänelläkin on oma rakennusfirmansa. Luke, kuten myös Dallas ovat toki molemmat äärimmäisen komeita / kauniita jne. Hyviä sängyssä ja ajatuksetkin taas luetaan yhdestä tulisesta katseesta. Molemmilla on kuitenkin luurangonsa kaapissa, niinkuin yleensä aina näissä tarinoissa.

Mutta, tämä kuuluu genreen ja pidin kirjasta paljon enemmän kuin muista vastaavista, mitä on tullut viime aikoina luettua. Dallas ja Luke joutuvat nopeasti törmäyskurssille molempien erilaisen elämän takia. Dallasin on vaikea sopeutua moottoripyöräjengiläisten touhuihin, mutta hän kuitenkin yrittää. Itselläni ei ole kokemusta moisista klubeista, muuta kuin lähinnä lehtien palstoilta. Joten, paha mennä sanomaan, että onko se sitten tuollaista. Seksiä on toki juu. Mutta se ei ole niin häiritevästi pääosassa.

Kirjassa siis tuodaan vaivihkaa koko ajan esiin, että kaikki ei ole ihan sitä miltä näyttää, ja loppua kohden jännitys tiivistyy. Kirjan juoni katkaistaankin vähän niin, että jatko-osa on ihan pakko lukea. Ja mikä ettei, on sitä huonompiakin sarjojen aloituksia tullut vastaan. Olen kuitenkin vähän luvannut itselleni, että luen ensin muutaman muun kirjan lukulistaltani, ennenkuin lataan yhtään lisää kirjoja. Tosin, kirja ei ollut kindlellä kuin reilut 200 sivua. Lukaisin sen parissa illassa, eivätkä jatko-osatkaan paljon pidemmiltä näyttäneet. Joten... en ehkä malta odottaa kovin pitkään. Nythän ne menisi kätevästi tuosta samaan putkeen.

Jones, Lisa R: Ihosi alla

Nuori opettajatar Sara McMillan saa varastohuutokaupan kautta käsiinsä tuntemattoman naisen uskaliaan päiväkirjan. Päiväkirjan eroottinen, tummasävyinen sisältö sekä järkyttää että kiehtoo häntä, eikä hän voi lakata lukemasta. Missä tuo synkkien fantasioiden Rebecca on nyt? Päästyään päiväkirjan pahaenteiseen viimeiseen merkintään Sara on varma, että Rebeccalle on tapahtunut jotain kamalaa.

Yrittäessään selvittää Rebeccan kohtaloa Sara päätyy kuin varkain elämään tämän elämää: sijaiseksi tämän työpaikalle taidegalleriaan, tutustumaan ihmisiin, joita Rebecca tunsi. Tähän joukkoon kuuluu myös kaksi vaarallisen puoleensavetävää miestä: Mark Compton, gallerian dominoiva johtaja, ja salaperäinen Chris Merit, upporikas, tunnustettu taiteilija, joka on Comptonin pahin kilpakumppani ja vihollinen - syystä, josta Saralla ei ole aavistustakaan.

Sara tajuaa kulkevansa samaa polkua kuin Rebecca ja avautuvansa samalla uusille uskaliaille kokemuksille sekä altistavansa itsensä odottamattomalle vaaralle. Hänen löydettyään pelottavan seksikkäästä ja vallantahtoisesta miehestä kanavan tyydyttää salatuimmat halunsa millään muulla ei kuitenkaan tunnu olevan enää väliä… Mutta millaisia synkkiä salaisuuksia kukin kantaa? Miksi Sara joutuu kaiken sen keskiöön? Ja missä on Rebecca?

* * * * * * * * * * * * * * * *

Ja nyt joku varmasti heti miettii, että miksi ihmeessä luin heti perään toisen samanlaisen kirjan, jota juuri äsken haukuin (Crossfire - Sinuun kiedottu). Voin vakuuttaa, että mietin sitä itsekin. Mutta, puolustukseksi voin sanoa, että aloitin tämän kirjan kauan sitten. Alku vaan oli  niin huono, että tämä jäi muiden kirjojen jalkoihin. Tapoihini ei kuitenkaan kuulu jättää huonojakaan kirjoja kesken, ja nyt sitten hiljaisena hetkenä luin tämän loppuun.

Ja siis eihän kirja ole huono tai huonosti kirjoitettu, se ei vaan taas ollut minua varten. Mitään uutta ei tullut Fifity Shades Gray:n tai Crossfire:n verrattuna. Seksiä, höystettynä jollain aivan poskettomalla tarinalla. Ja taas miehet ovat rikkaita, komeita  ja valmiita hemmottelemaan  naista. Ja tietenkin, viime aikojen trendi näissä tarinoissa. Osapuolet ovat henkisesti niin rikki ja aivan umpikujassa tunteidensa kanssa.

Kirja saa kyllä pointsit siitä, että tässä oli hieman edes jännitystä sen suhteen, että mitä tapahtui Rebecalle. Valitettavasti tämä asia ei taida kuitenkaan niin paljoa kiinnostaa, että ainakaan hetkeen luen toista osaa. Varmasti jossain vaiheessa, heikkona hetkenä, napsin nämä e-kirja -kirjastooni, mutta se hetki ei ole vielä. 

Day, Sylvia: Sinuun kiedottu

Eva ja Gideon aikovat pysyä yhdessä ikuisesti – hinnalla millä hyvänsä.

"Gideon Cross. Olin koukussa ensi katseesta lähtien. Hän oli sielunkumppanini, peilikuvani. Yhtä rikkinäinen kuin minäkin. Mutta vaarallisempi. Mitä syvemmälle upposimme toisiimme, sitä selvemmäksi kävi, että leikimme tulella. Tiesin, että Gideon tekisi mitä tahansa vuokseni, sillä sielumme olivat erottamattomasti yhteen kiedotut. Mutta onnemme tiellä oli esteitä. Kestäisikö rakkautemme – ja mikä olisi intohimomme hinta?"

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * 

Varroitus: Spoilaa 2. osan loppua ja ihan lopussa on paha spoileri tämän kirjan loppuun. 

Taas yhden maailmanmenestysromaanin osa nro 3. En tiedä, miksi ihmeessä luen näitä, kun kuitenkin ensimmäinen olo on turhautuminen. Ensinnäkin, tämä oli seksiä, seksiä, seksiä ja vielä vähän seksiä. Ja olihan siellä (kai) joku tarinakin höysteenä.

Masentava ajatus, että vähän tsemppaamalla ja laittamalla seksifantasioita riviin, voisin olla miljonääri. No joo, en ehkä kuitenkaan. Kirjallinen lahjakkuuteni (=lahjattomuuteni) ei riitä siihen alkuunkaan. Mutta sitähän tämä on. Kuumia tunteita ja elämää suurempaa himoa  öh, siis rakkautta. Kirja alkaa edellisen lopusta, eli siitä, kun Gideon tappoi Evan vanhan vainoojan. Tässä sitten yritetään selvitä siitä kuiville, ja samoin yritetään samalla selvitä Evan pikkuisen ylikontrolloivasta äitylistä. Mukaan soppaan toki tunkee ylijumalaisen komea (tottakai) kämppis ja muutama muukin hottis kaveri. Miksi aina näissä kirjossa kaikki ovat niin yber komeita tai kauniita?

Tiedetään, otan nämä aivan liian vakavasti. Tämähän on vanhanajan tuhkimo-satu. Vaikkei morsmaikku tässä olekaan se katuojassa makaava kurjimus. Mutta jokainen tajuaa pointin. Miehen pitää olla komea, rikas, auktoriteettinen ja mielellään hieman kapinallinen. Muuten elämä ei ole elämisen arvoista. Tai siis ei sitä ainakaan kannata rakastaa.

Lopussa seuraa sitten se pahin killeri. Kirjasarja ei lopukkaan. Ja olen pakotettu lukemaan vielä yhden tätä. Koska onhan se kaikesta huolimatta selvitettävä, että miten tämä nyt ihan oikeasti loppuu ;-) 

James, E.L: Fifty Shades of Grey / Sidottu

Luin tämän ensin reissussa englanniksi, kun sattui olemaan kätevästi e-kirjana. Suomeen tultuani sain kirjan käsiini myös suomenkielellä. Ja luin sen samantien uudestaan.

En lukenut ehkä niinkään siksi, että olisin pitänyt kirjaa mitenkään kovinkaan loistavana, vaan enemmänkin siksi, että en ihan ensimmäisellä kerralla tajunnut, mikä tässä oli niin kamalan ihanan mahtavaa. Mutta eipä se ihanuus oikein auennut suomenkielelläkään.

Kirjassa on siis komeita miehiä, viattomia naisia, valtaa, rahaa ja seksiä. Eli kaikkea, mistä kunnon lomalukeminen koostuu. Ja olenhan toki lukenut Houkutukseni hiirenkorville, tämä kirjasarjahan on alunperin Twilightin fanficcia.

Mutta näistä kaikista huolimatta en oikein missään vaiheessa päässyt kirjaan sisälle. Se saattoi johtua siitä, että samaan aikaan, kun luin kiihkeitä seksikohtauksia, viereisessä pöydässä istuvat eläkeläismummot vertailivat kutomiaan sukkia. Tähän hetkeen olisi ehkä ennemminkin sopinut Pieni Lankakauppa.

Mutta, en usko, että tämä johtui siitäkään. Kirjassa siis ökyrikas Christian Grey yrittää saada viatonta opiskelijaa Anastasiaa kirjoittamaan itsensä kanssa arveluttavan sopimuksen heidän yhteisestä seksielämästään. Tai siis Anastasiaa arveluttaa. Ja Grey lahjoittaa siinä sivussa Analle kalliita lahjoja, mutta yrittää myös kontrolloida hänen elämäänsä. Koko ajan vaan oikestaan hoin Anastasialle mielessäni, että älä vaan kirjoita sitä sopimusta. En pitänyt ollenkaan ajatuksesta, että hänestä olisi tullut tahdoton nukke Christianin leikkeihin. Vaikka olisi sitten ollut kuinka kiihkeää hyvänsä.

Samat asiat, joista olin aivan myyty Edwardin kohdalla, lähinnä ärsyttivät Christianin kohdalla. Mutta, ehkä olen lukenut liikaa vähän vastaavia tarinoita viime aikoina. Ehdottamasti kyllä aion lukea kirjan jatko-osatkin, mutta ne eivät päässeet ihan heti lukulistani kärkeen.