Enkeliopin tapahtumista on kulunut 10 vuotta, ja Verlainesta on tullut enkelinmetsästäjä, joka on omistanut elämänsä taistelulle nefilejä vastaan. Kohtaaminen entisen rakastetun Evangelinen kanssa saa hänet kysymään onko enkeliksi paljastunut Evangeline sittenkään täysin paha.
Keisarilliseen pääsiäismunaan kätketty koodi johtaa Verlainen Venäjälle ja Bulgariaan etsimään salaista enkelikaupunkia – ja Evangelinea. Vauhdikas ja älykäs jatko-osa yhdistää historiaa ja taruja, genetiikkaa ja jännitystä.
******************************************************
Mjaa. Iso Mjaa. En nyt oikein tiedä. Eka osa oli hyvä, luin sitä innokkaasti ja odotukset olivat korkealla myös toiseen osaan tultaessa. Pieni pettymys oli jo heti kirjan paksuus, joka oli alle puolet edellisestä. Ja tarina kuulkaa lässähti ihan täysin. Vaikka tässäkin oli jännitystä, vaaroja ja vauhdikkaita kohtauksia. Edellisen kirjan tapahtumista oli kulunut vuosikymmen ja Verlaine haikaili Evangelinen perään. Neitonen oli saanut siivet selkäänsä ja häippäissyt. Niinpä ikävästä riutunut mies oli sitten ryhtynyt metsästämään tytsyn lajitovereita. Jotka olivat lähestulkoon kaikki jonkun sortin raakalaisia.
Tarinassa oli kyllä hyviäkin hetkiä, pidän arvoitusten selvittelystä, taustatarina ei vaan lämmittänyt. Kaipa sitä kuitenkin tulee viimeinen osa luettua, kun se joskus ilmestyy. Mutta pakko oli todeta, että oli hyvä, että kirja ei sitten kuitenkaan ollut tämän pidempi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti