Yli neljä vuosikymmentä jatkuneen uransa aikana Bruce Springsteen on myynyt yli 120 miljoonaa levyä, voittanut 20 Grammya, kaksi Golden Globe -palkintoa sekä parhaan elokuvamusiikin Oscarin.
Syvällekäyvässä elämäkerrassa rocklegendan elämästä ja urasta puhuvat perheenjäsenet, entiset ja nykyiset bändikaverit, lapsuudenystävät, entiset tyttöystävät ja Springsteen itse.
Vaikuttavan tutkimustyön sekä Springsteenin ja hänen lähipiirinsä avoimuuden ansiosta Bruce pääsee yllättävän lähelle miestä myytin takana. Tuloksena on kaunistelematon kertomus vaikeissa perheoloissa kasvaneesta nuoresta miehestä, joka ponnisti New Jerseystä rokin jättiläiseksi ja koko Amerikan työläisten tuntojen tulkiksi.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Heti alkuun pitää sanoa, että en ole Bruce:n hillitön fani, mutta siitä huolimatta hänen musiikkiaan tulee kuunneltua paljonkin. Ja olenhan minä kerran ollut konsertissakin. Mutta, kuuluisan ja lahjakkaan miehen elämänkerta kiinnosti, joten ei muuta kuin kirja kirjastosta lukuun.Kirjailija on todella, todella, perehtynyt aiheeseen. Ja varsinkin Brucen levyihin ja kappaleisiin. Aika iso osa kirjasta kertoo nimenomaan kappaleiden teosta. Mikä varmasti tosifania ilahduttaa, mutta itselleni, varsinkin biisit ennen Born in The USA -levyä, olivat aika outoja.
Toki kirjassa kerrotaan muutakin, lapsuus ja nuoruus, sekä myöhemmät avioliitot ja perheet. Perhe-elämä harmikseni jää aika vähälle kuvaukselle kuitenkin, mutta se ilahduttaa, että Brucen ystävyys-suhteet kuvataan hyvinkin tarkasti.
Tämä kirja sai itseni kaivamaan vanhat levyt Spotifyn uumenista, ja niiden tahtiin olen tässä nyt loman jälkeen työskennellyt. Sieltä löytyi hyviä kappaleita. Esim. Thunder Road oli itselleni uusi tuttavuus, vaikka kai onkin yksi tunnetuimmista kappaleista.
Yllätys oli ehkä se, että Bruce on todella tehnyt töitä menestyksen eteen. Hänellä on levyjen lisäksi lukematon määrä kappaleita valmiina, joita ei ole ikinä levytetty. Hän ei luovuttanut, vaikka jossain vaiheessa tuli lunta tupaan oikein kunnolla. Mistäköhän sitä itse saisi tuollaisen uskon omaan tekemiseensä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti