Mario Reading: Maya-Ennustus

Adam Sabirin matka Nostradamuksen ennustusten jäljillä jatkuu mayojen asuinsijoille Meksikoon. Maailmaa odottaa vuoden 2012 lopulla suuri käännekohta, johon valmistautumisessa merkittävä osuus on mayojen kadonneella käsikirjoituksella ja kristallikallolla. Apunaan Sabirilla on komisario Calque sekä salaseura Corpus Maleficuksesta karannut nuori nainen, Lamia – ja kintereillään loput raivoisat salaseuran jäsenet. Mutta kuka lopulta on kenenkin puolella? Aika kuluu ja ennustusten toteutuminen alkaa olla pelottavan lähellä.

Trilogian toinen osa täyttää onnistuneesti huippusuositun Nostradamuksen aikakirjojen jättämät odotukset. Kiivas kilpajuoksu akselilla Yhdysvallat-Meksiko-Ranska tarjoaa sivu sivulta tihenevää jännitystä,ja salaseuran jäsenten – merkillisten ihmiskummajaisten – kolkko määrätietoisuus saa kylmänväreet kulkemaan lukijan selkäpiissä.

Keneen voi luottaa? Joutuuko salaisuus vääriin käsiin?

Tämä oli valitettavasti mielestäni samanlainen pettymys kuin ensimmäinenkin osa. Eli ihan luettavaa, mutta ei oikein sitä arvoitusten jahtaamista, mitä olisin kaivannut. Tässä taas kohkattiin ympäriinä autolla ja lähinnä mietittiin, että kuka ehtii ensimmäisenä perille. Ja olihan kirjassa hitunen romantiikkaakin.

Mutta, ei kirja huono ole. Jännityksen ystäville suosittelen. Kirja on taas vaan edeltäjänsä tapaan raaka. Luin kerran, mutta ei tee mieli palata enää uudestaan kirjan pariin.

Sarjassa ilmestyneet:
1. Nostradamuksen aikakirjat
2. Maya-ennustus
3. Kolmas antikristus

Martin, George R. R: Kolmas osa kuninkaallisista kähinöistä

Kolmannen osan Martinin mammuttiteoksesta Tulen ja Jään laulu luin suomeksi. Tai siis sen ensimmäisen osan, suomennos on jaettu kahteen kirjaan. Ei ehkä järkevin veto, koska nyt menivät nimet ja paikat lopullisesti sekaisin, kun osa on suomennettu ja osa ei. Mutta ajattelin homman etenevän vähän rivakammin näin kotimaan kielellä luettuna. Ja sen se tosiaankin teki.

Tarina alkoi edetä aika hyvin. Nyt alkoi taikuuttakin tulla mukaan, ja kuninkaiden kinastelun lisäksi myös pohjoisen väki tuli mukaan leikkiin. Kaikkein mieluiten seurasin Jonin ja Samin seikkailuja muurin takana. Kertojia oli tullut lisää. Ja äänen sai myös inhokkini Jaime (joka muuten telkkari-sarjassa on hemmetin hyvännäköinen...). Mutta kummasti löysin muutaman kerran sympatiaa myös häntä kohtaan.

Tarinassa on omat puuduttavat hetkensä, koska valitettavasti samat teemat esiintyvät tässäkin osassa. Edelleen kuninkaan valtaistuinta havittelee moni. Mutta muurin takaiset tapahtumat piristävät päivää kummasti. Toinen osa houkuttelee hyllyssä, mutta siihen ehdin varmaan vasta parin viikon päästä.

Maggie Stiefvater: Väristys

Tämä ei ollut huono ollenkaan. Tartuin kirjaan alunperin sen takia, että sitä kehutiin monessakin blogissa ja arvostelussa. Juoneen oli kuitenkin saatu jotain uutta, vaikka kyseessä olikin taas uusi versio tytöstä ja pojasta, ja yliluonnollisuudesta. Sam oli ihmissusi, joka muuttui kylmässä ilmassa sudeksi. Ja Claireakin oli susi purrut, mutta jostain syystä hän pysyi koko ajan ihmisenä, mutta tunsi vetovoimaa susia kohtaan.

Tarina oli aika surumielinen, mutta se rullasi hyvin eteenpäin, ja loppu ei jättänyt juonen puolesta sellaista tunnetta, että pitää heti lukea seuraava. Kirja sopisi hyvin talvella luettavaksi takkatulen ääressä.

Mario Reading: Nostradamuksen aikakirjat

Tätä kehuttiin Da Vinci -koodin arvoiseksi, mutta siinä mielessä oli kyllä ainakin eka osa pettymys. Kirjan alussa mustalaismies yrittää myydä Nostradamuksen kadoksissa olleet tekstit sekä kirjan pahikselle, että kirjan päähenkilölle, kirjailijamiehelle. Pahis kuitenkin tappaa mustalaismiehen, mutta kirjailijamies päätyy metsästämään mustalaisten kanssa tekstejä. Niitä sitten haetaan ympäri Ranskaa ja Espanjaa.

Yli puolet kirjasta oli pakoretkeä, eikä varsinaisesti otettu kantaa teksteihin tai niiden ennustuksiin. Vasta aivan lopussa päästiin itse asiaan, joten toivonkin, että toisessa osassa keskityttäisiin enemmän ennustuksiin. Kirjailijalla on kuitenkin vankka tausta Nostradamuksen tutkimisesta, joten luulisi, että materiaalia löytyisi.

Toinen asia, mikä vähän laski lukufiilistä, oli välillä aivan järjettömäksi menevä väkivalta. Ei kaikkia varmasti tämä haittaa, mutta oma kuvotusmittarini täyttyi useammin kuin kerran. Tosin, voin pahoin jo iltauutisia katsoessa, joten en ehkä myöskään ole paras arvioimaan tätä. Oli kuitenkin hauska lueskella mustalaiskulttuurin perinteistä (joiden kuvittelen olevan aitoja, ainakin osittain), ja päähenkilötkin tuntuivat aika järkeviltä. Olihan siellä toki jotain lapsuksiakin, kuten se, että mennään keskelle metsää piilopirttiin yksin, kun tappaja riehuu vapaana jne.

1. Nostradamuksen aikakirjat
2. Maya-ennustus
3. Kolmas antikristus

Martin, George R. R: Lisää miekkoja ja kähmintää kruunun kyljessä

Kahlattuani ensimmäisen osan The Song of Ice and Fire -sarjasta, tartuin aika nopeasti toiseen osaan. ja taas mentiin englanniksi. Nyt kirja oli kokonaan e-kirjana, mutta olin hankkinut kesän kunniaksi myös Kindlen lukulaitteen, joten en ollut enää riippuvainen iPadin heikohkosta akun kestosta. Tämä olikin ensimmäinen kirja, jonka luin kokonaan Kindlellä. Mainio vekotin.

Ja sitten itse kirjasta. Tämä opus kertoi pelkästään siitä, ketkä nyt sitten halusivat kunkuksi kunkun paikalle. Ja tokihan sinne halusivat kaikki kynnelle kykenevät. Joten seurasi lisää juonittelua ja selkään puukotuksia. Ja käsiin puukotuksia, jalkoihin puukotuksia, muutama vatsaankin. Ja päitä taas lähti irti. Eli varsin samanlaista menoa kuin ekassakin osassa. Mutta ensimmäisen osan tapaan koukuttavasti kerrottuna, joka luku eri hahmon näkökulmasta. Joten kahlasin kirjan viikon aikana, vaikka sillä oli paksuutta liki 1000 sivua. Mutta flunssa kaatoi petiin, joten sinne vällyjen väliin sopi myös tämä kirja.

Kirjan henkilömäärä vaan kasvoi kasvamistaan. Mukaan tulivat lapset, puolisot, serkut ja serkun kummin kaimat. Mutta jotenkin, se ei enää niin haitannut. Päähenkilöt olivat kuitenkin tulleet tutuiksi, joten pysyin paremmin kärryillä eri hahmoista. Fantasiaa tässä osassa oli jo ykkösosaa enemmän. Mutta edelleen ollaan kirja tuntui aika realistiselta, aivan kuin olisi lukenut euroopan sodista keskiajalta.

Matka: Mallorca

9.7 - 16.7.2011 Mallorca, Palma Nova

Tämä reissu ei mennyt ihan putkeen.  Tai siis meni, viemäriputkeen nimittäin.

Alku alkoi lupaavasti, lento oli ajallaan ja exit -paikat lämmittivät mieltä. Etukäteenhän ne olivat tilattu, mutta silti. Hotelli oli vanha, tuttu ja turvallinen Palma Nova. Huone oli sattumalta täsmälleen sama, kuin vuonna 2007 tehdyssä reissussa.

Ensimmäiset päivät käveltiin edestakaisin, käytiin uimassa ja syötiin hyvin. Useampana päivänä käytiin syömässä aivan erinomaiset valkosipulileivät aiolin kera rantaravintolassa.

Keskiviikko -aamuna oli tarkoitus lähteä käymään museojunalla saaren toisella puolella. Onneksi olimme käyneet siellä jo aiemmin, joten sen puolesta sinne ei ollut hoppu. Bussimatkalla saaren keskustaan Palmaan mies alkoi voimaan pahoin. Onneksi hän kesti sen verran, että päästiin bussista pois. Ja niinhän siinä sitten kävi, että taksilla takaisin Palma Novaan ja mies sängyn pohjalle.

Illan suussa tuskat olivat jo niin kovat, että kävin hakemassa lääkärin. Mieslääkäri, nimeltään Angel..., saapuikin antamaan helpottavaa hoitoa. Joka ei kyllä heti auttanut. Ja tottahan toki, mies lopetti yöllä oksentamisen ja minä aloitin. Ja sitä riemua riittikin sitten kotimaahan asti. Sen verran olo helpotti, että pääsin lentämään kotiin, mutta tauti osoittautui Kampylobakteeriksi, jota paranneltiin usempi viikko reissun jälkeen.

Elämäni ensimmäinen turistitauti (miehellä näitä on ollut) ja miehellä jo toinen Mallorcalla. Joten joskushan ne osuvat kohdalle. Ei silti mikään herkkureissu sen osalta.

Becca Fitzpatrick: Crescendo (Riitasointu)

Nora ja Patch saivat toisensa, mutta kestääkö heidän rakkautensa myös arjen paineiden keskellä? Vaikka Noran olisi pitänyt tietää, että suhde suojelusenkelinä toimivan nuorukaisen kanssa ei ole helpoimmasta päästä, tulevat seurustelun haasteet hänelle yllätyksenä. Patch ei lukeudu Noran suojelunhaluisen äidin suosikkeihin, ja kapulaa rattaisiin heittävät myös nuorukaista valvovat arkkienkelit. Nora ei pääse eroon tunteesta, että Patch salaa häneltä asioita, ja huomaa epäilevänsä tämän tunteiden syvyyttä.

”Kaikki varoittivat minua. He sanoivat, että minä olin vain yksi uusi päänahka vyöllesi, ja sinä häipyisit sillä sekunnilla, jolloin minä rakastuisin sinuun. Minun on saatava tietää, etteivät he olleet oikeassa.”

Lisää epäluuloja herättää Patchin outo ja äkillinen kiinnostus sietämätöntä Marcieta kohtaan – asia, jota yhä etäisemmäksi muuttuva poika ei suostu selittämään. Samalla kun erimielisyydet uhkaavat erottaa parin lopullisesti, kasvaa Noran kiinnostus oman menneisyytensä mysteereihin: mitä tarkkaan ottaen tapahtui Noran isälle? Ja onko asialla mitään tekemistä sen kanssa, että Noran suonissa virtaa langenneen enkelin veri?

Luin tänän englannikssi, suomennosta en jaksanut odotella. Ensimmäinen osa imaisi mukaansa, mutta tämä toinen osa ei ehkä ollut niin hyvä. Tässä tosiaan oli enemmän kolmiodraamaa ilmassa. Ja hei, mitä vikaa on puhumisessa, miksi Patch ei voinut selittää tekojaan yhtään tarkemmin. Miksi pitää aina olla niin mysteerimiestä...