Kolmannen osan Martinin mammuttiteoksesta Tulen ja Jään laulu luin suomeksi. Tai siis sen ensimmäisen osan, suomennos on jaettu kahteen kirjaan. Ei ehkä järkevin veto, koska nyt menivät nimet ja paikat lopullisesti sekaisin, kun osa on suomennettu ja osa ei. Mutta ajattelin homman etenevän vähän rivakammin näin kotimaan kielellä luettuna. Ja sen se tosiaankin teki.
Tarina alkoi edetä aika hyvin. Nyt alkoi taikuuttakin tulla mukaan, ja kuninkaiden kinastelun lisäksi myös pohjoisen väki tuli mukaan leikkiin. Kaikkein mieluiten seurasin Jonin ja Samin seikkailuja muurin takana. Kertojia oli tullut lisää. Ja äänen sai myös inhokkini Jaime (joka muuten telkkari-sarjassa on hemmetin hyvännäköinen...). Mutta kummasti löysin muutaman kerran sympatiaa myös häntä kohtaan.
Tarinassa on omat puuduttavat hetkensä, koska valitettavasti samat teemat esiintyvät tässäkin osassa. Edelleen kuninkaan valtaistuinta havittelee moni. Mutta muurin takaiset tapahtumat piristävät päivää kummasti. Toinen osa houkuttelee hyllyssä, mutta siihen ehdin varmaan vasta parin viikon päästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti