maanantai 19. tammikuuta 2015

James Patterson: Neljä sokeaa hiirtä





Rikoskomisario Alex Cross aikoo jättää työpaikkansa Washingtonin väkivaltaryhmässä. Kollega John Sampson pyytää häntä kuitenkinj vielä yhteen juttuun mukaan. Sampsonin ystävä kersantti Ellis Cooper on tuomittu sotaoikeudessa kuolemaan kolmen naisen murhasta, vaikka mies vannoo syyttömyyttään. Cross ja Sampson matkaavat Pohjois-Carolinaan tutkimaan tapausta, ja armeijan vaikenemisen linjasta huolimatta heille selviää, ettei Cooper ole ainoa, joka on lavastettu syylliseksi. Sitten Cross alkaa saada viestejä salaperäiseltä "Jalkaväkimieheltä". Kuka hän on, ja miten hän kytkeytyy raakalaismaisiin murhiin? Voiko hänen tietoihinsa luottaa tapauksessa, johon liittyy niin armeijan salamurhaajia kuin Vietnamin sodan julmuuksia? Edetessään yhä lähemmäs veristä totuutta Cross ja Sampson joutuvat itsekin tappajien tulilinjalle.

*********************************************************************************

Suomentanut: Päivi Paappanen

Ensin huomio: ei kannata aloittaa sarjaa keskeltä. Tämä oli Goodreadsin mukaan jo 8. Osa Alex Cross - sarjaa. Nyt tiedän paljon sellaista, jota en välttämättä haluaisi etukäteen tietää.

Alex on tienhaarassa, hänelle on tarjottu toista työtä. Nyt hän kuitenkin lupautuu auttamaan vanhaa kaveria Sampsonia pelastamaan toisen vanhan kaverinsa. Joka on tuomittu kuolemaan murhista, joihin hän vannoo olevansa syytön. Vastaavia tapauksia alkaa tupsahdella eteen enemmänkin, ja Alex haistaa palaneen käryä. Kirja on siitä taas vähän erilainen, että tässä koko ajan on selvää miehen syyttömyys ja murhien tekijät. Sodat muuten tuntuvat olevan loputon ideoinnin lähde amerikkalaiselle kirjallisuudelle. Tässä palataan Vietnamin sodan tapahtumiin.

Taattua dekkaria, tykkään kyllä näistä. Vaikka tässäkin on taas aika raakoja kohtauksia. Edelleenkään en pidä niistä. Mutta ne nyt ohittaa aika nopeasti. Lopullisia syyllisiä jahdataan läpi maan ja samalla viritellään romanssinpoikasta siellä ja täällä. Eipä nyt mitään erikoista sanottavaa, kuin että aloittakaa sarja alusta ja kannattaa lukea. Pattersonhan on kirjoittanut kymmeniä kirjoja, joista olen kyllä muita lukenut aiemmin. Tämä herra Alex Cross oli uusi tuttavuus, mutta varmasti palaan miehen luokse uudelleenkin.

tiistai 13. tammikuuta 2015

Mead, Richelle: Blood Promise

Ja taas sukelletaan Damphirien, Moroin ja Strigoiden maailmaan. Tässä muuten spoilataan pahasti edellisiä osia, joten kannattaa lopettaa tähän, jos ne ovat vielä lukematta. Tämä on sarjan 4. osa.

Rose on damphir, jonka elämäntehtävä on suojella Moroi -rotua ja tässä tapauksessa hänen parasta ystäväänsä Lissaa. Rose on kuitenkin palavasti rakastunut Dimitriin, joka edellisen osan lopussa sai tartunnan ja muuttui Strigoiksi. He taas ovat tässä sarjassa niitä pahiksia.

Rose on luvannut, että hän tekee viimeisen palveluksen Dimitrille ja käy tappamassa entisen poikaystävän. Koska kukaan ei halua olla pahis. Noh, kuten arvata saattaa, tämähän on helpommin sanottu kuin tehty. Koska Dimitri on kadonnut. Rose lähtee etsimään häntä Venäjältä, Dimitrin kotikaupungista. Siellä hän tapaa miehen perheen, ja muita, hieman outojakin tuttavuuksia.

Toki, kuten sarjan henkeen kuuluu, Dimitrikin lopulta löytyy. Kirja oli mielestäni paras tähän mennessä. Teinidraamaa oli onneksi aika vähän, vaikka siihen palattiin Lissan silmien kautta. Kirjassa kuitenkin tapahtui koko ajan, ja loppukin oli taas sitä luokkaa, että jatkoin suoraan seuraavan osan pariin.

perjantai 2. tammikuuta 2015

Carter, Ally: Suloinen huijari

Nimi: Katarina Bishop. Ikä: 15. Ammatti: Mestarihuijari.

Kun Katarina Bishop oli kolmevuotias, hänen vanhempansa veivät hänet tutustumaan Louvreen, jotta tyttö voi valmistautua tuleviin taidevarkauksiin. Kun Kat täytti seitsemän, hän matkusti setänsä kanssa Itävaltaan varastamaan kruununjalokiviä.

Viisitoistavuotiaana Katarina suunnitteli ensimmäisen ikioman huijauksensa: hän keplotteli itsensä oppilaaksi maan parhaaseen sisäoppilaitokseen ja päätti samalla jättää rötöstelyn lopullisesti taakseen.

Mutta jos on sattunut syntymään mestarivarkaiden perheeseen, kaidalla tiellä pysyttely on vaikeaa. Varsinkin jos oma isä on pulassa. Katin isä on sotkeutunut taidekokoelman varkauteen ja tarvitsee apua päästäkseen pälkähästä. Katilla on kaksi viikkoa aikaa etsiä maalaukset ja varastaa ne takaisin. Hänen täytyy yhdessä kavereidensa kanssa tehdä niin huima huijaus, että sellaista ei ole aiemmin nähty. Samalla hänellä on mahdollisuus varastaa takaisin oma elämänsä…

****************************************************************************'
Suomentaja: Tytti Träff

Jos nyt heitetään järki ja logiikka romukoppaan, niin tämä oli oikein viihdyttävä nuortenkirja. Kat on siis mestarihuijari, joka on syntynyt varkainen sukuun. Tällä kertaa hänen pitää pelastaa isänsä, joka on joutunut lavastetun kierouden uhriksi. Kat ystävineen joutuu juonimaan mitä ihmeellisimpiä kupruja maailman parhaiten vartioituihin taidenäyttelyihin saadakseen takaisin jotain jo kertaalleen varastettua.

Kirja etenee sulavasti, koko ajan tapahtuu jotain. Ja onhan toki joukkoon sotkettu romantiikkaakin. Se, että maailman taitavimmat varkaat tuntuvat olevan 15 -kesäisiä, ei pahemmin haittaa loppupeleissä. Jos pystyy unohtamaan ne kavereiden teini-ikäiset... Kyllähän tuossa iässä tekniset taidot ovat huippuluokkaa. Eikä tietenkään haittaa se, että näillä lapsilla tuntuu olevan käytössään loputon rahavaranto. 

Suosittelen, oikein virkistävä välipala. Luen taatusti jatkossakin, jos vastaan tulee.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...