torstai 31. heinäkuuta 2014

Mead, Richelle: Shadow Kiss

Kolmas osa Vampyyriakatemia -sarjaa. Sarjaa ei ole suomennettu, mutta ainakin Elisa Viihteeseen oli ilmestynyt vuokrattavaksi sarjan ekasta osasta tehty elokuva. En ole katsonut, enkä tiedä, katsonko. Eka osa oli jotenkin niin kamalan teinihighschool -draamaa, ettei tosikaan.

Tässä osassa Rose on viittä vaille valmis vartija, enää tarvitaan kenttäkoe. Edellisen osan lopussa kuollut Mason kuitenkin alkaa kummitella Roselle, eikä hän uskalla kertoa asiasta edes parhaalle kaverilleen Lissalle. Lissa on Moroi, jota Rose on kasvattu vartioimaan loppuelämänsä. Tässä osassa alkoi vähän häiritsemään tämä ajatus, että Moroit tulevat aina ensin. Vartijoilla ei omaa elämää olekaan. Jos et vartioi, niin silloin olet omiesi joukossa hylkiö.

Rose kuitenkin sählää hommansa, kiitos Masonin haamun. Lopulta hänen on pakko paljastaa tilanne, ja Dimitri, salainen rakastettu, lupaa pysyä rinnalla loppuun asti jne. (Tottakai, odottiko joku muuta?) Mutta, kirjan lopussa kouluun hyökätään, eikä kaikki mene ihan putkeen.

Kirjassa vieraillaan myös Moroin kuninkaallisten luona katsomassa ekan osan pahiksen oikeudenkäyntiä. Sielläkin tavataan vanhoja tuttuja.

Sarjaa on kolme osaa jäljellä, ja tämä osa oli ihan ok. Seuraavaan osaan saatiin näppärä jatkumo, joten ensi osassa ollaan varmasti muualla kuin koulussa.

maanantai 28. heinäkuuta 2014

Moriarty, Liane: Hyvä aviomies


Älykäs, tummalla huumorilla ja oletetulla murhamysteerillä säväyttävä lukuromaani kolmesta äidistä kertakaikkisen pirullisissa elämäntilanteissa.

Cecilia löytää kirjeen josta kuoriutuu hänen miehensä musertava salaisuus. Tess taas kuulee miehensä ja ystävänsä rakastuneen toisiinsa, pakahduttavasti, joten kolmas pyörä, Tess, lähtee. Rachel on menettänyt tyttärensä ja epäilee nyt tietävänsä kuka hänet murhasi. Mies on sama, jota kohtaan Tess alkaa tuntea kiihkeää vetoa. Naiset kohtaavat Sydneyssä. Nauru ja kyyneleet tilkitsevät tarinat toisiinsa. Lukija nauraa arjen pannukakuille ja jo kohta vakavoituu suurten moraalisten kysymysten edessä. Onko parempi pitää totuus kätkettynä Pandoran lippaassa, jottei se vahingoita rakkaitasi?

***********************************************************

Kirja lähti mukaan Elisan nettikaupasta. Kaikenlaiset arvoitukset ovat aina lähellä sydäntäni. Ensinnäkin tunnustus heti alkuun, jos minä löytäisin tuollaisen kirjeen, niin avaisin sen ihan oikopäätä. Kyselemättä mieheltä yhtään mitään. Tunnen itseni, ei olisi naista olla rikkomatta kirjesalaisuutta ja lakia. Kirjeen päällä siis lukee, että avattava vasta miehen kuoleman jälkeen. 

Kirja on koukuttavasti kirjoitettu. Kappaleet jäävät usein kutkuttavaan kohtaan ja sitten seurataan tarinaa toisesta näkökulmasta. Yksi kolmesta tarinasta on hieman irrallinen, ehkä. Mutta loppupeleissä sekin solahtaa paikalleen. Kirja oli kyllä myös ahdistava. Teemat ovat lapsen kuolema ja petos avioliitossa. 

Pystyin samaistumaan pariinkin hahmoon aika kympillä, vaikka mitään yllämainittuja tragedioita ei omaan henkilökohtaiseen elämään kuulukaan. Tai no toki, nuoruuden poikaystäviä on lähtenyt muiden matkaan, mutta esim. lapsen kuolemasta ei ole onneksi kokemusta. Lähipiirissä kyllä on, ja mietinkin, että käyvätkö vanhemmat samaa tuskaa läpi, vaikka he eivät sitä tunnu näyttävän. Tilanne on ehkä hieman eri, jos oma lapsi kuolee ns. selvissä olosuhteissa, eikä tekijä jää arvoitukseksi.

Luin kirjan yhdellä istumalla, enkä oikein tiennyt, mikä olo oli takakannen sulkemisen jälkeen. Hahmot kävivät hyvin viisaita keskusteluja päänsä sisällä. En tiedä, pystyisinkö moiseen tuollaisissa tilanteissa. Suosittelen kyllä kirjaa, mutta se ei ole mikään kepeä iltalukeminen. Tai ei ainakaan itselleni ollut. Enempää en juonesta kerro, koska tässäkin homma lässähtää, jos juonen tietää. Itse arvasin sattumalta parikin kohtaa jo ennalta, mikä hieman söi myös lukunautintoa. 


torstai 24. heinäkuuta 2014

Clare, Cassandra: City of Heavenly Fire

Varjojen kaupungit, nyt se viimeinen osa. Alunperin sarjan kai piti olla kolmiosainen, mutta siihen tuli jatkoa kolmen osan verran. Olihan tässä nyt ehkä vähän pitkittämisen makua, mutta toisaalta, hyvä sarja, joten miksipä ei.

Tässä kirjassa ei enää vatvota kolmiodraamoja sen kummemmin. Clary ja Jace ovat tiukasti yhdessä, vaikka kirjan alussa he eivät oikein voi koskettaa toisiaan. Isabel ja Simon vähän jahkaavat ja Alex riutuu rakkauden tuskassaan. Edellisen osan lopussa Jacesta tuli tuhoase taivaallisen tulen ansiosta, ja hän on ainut, joka pystyy tappamaan Sebastianin. Tuli virtaa Jacen suonissa, eikä kukaan keksi keinoa, jolla se sieltä pystytään erottamaan.

Sebastian käännyttää varjonmetsästäjiä puolelleen pikarin avulla. Heistä tulee tahdottomia nukkeja, joissa ei ole enää mitään inhimillistä jäljellä. Kirjan alussa Sebastian kiristää Klaavia luovuttamaan Jace ja Clary hänelle. Nuoret päättävät kuitenkin lähteä omin nokkineen pelastamaan tilannetta paikasta, joka taitaa vastata manalaa. Sebastian on kaapannut mm. Claryn äidin ja isäpuolen.

Sebastian haluaa hallita tuhottua maata Clary rinnallaan. Hänellä on suoraan sanottuna hyvin kieroutunut suhtautuminen siskoonsa. Kirja etenee vauhdikkaasti, eikä oikeastaan missään vaiheessa tullut pitkästymisen tunnetta. Homma saatiin ihan nyvin pakettiin, vaikka jatkon mahdollisuus tähänkin vielä jätettiin. Toivon kuitenkin, ettei jatkoa enää tule. Lopussa oli vähän haikean surullinen fiilis. Pidin sarjasta kokonaisuutena ja hahmoihin ehti jo vähän kiintyä.

Ensimmäinen leffa oli ihan ok. Ehkäpä niitä tulee lisää, jotta pääsee vielä kerran mukaan sarjan tapahtumiin.

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Daugherty C.J: Resistance


Tämä oli jo neljäs osa Yökoulu -sarjaa, johon ihastuin kovin ekan osan perusteella. En millään malttanut odottaa suomennosta, kun huomasin seuraavan osan ilmestyvän Amazonille melkein heti, kun olin saanut 3. osan luettua. Ja kovin on kieli sujuvaa näissä kirjoissa, ihan sama lukeeko englanniksi vai suomeksi.

Tämän kirjan alussa Allie on pakomatkalla, koska Nathaniel haluaa hänet. Nathaniel on jo onnistunut saamaan puolelleen Allien veljen, mutta hän haluaa myös Allien. Oikeasti Nathaniel haluaa kammeta vallasta sisarusten isoäidin ja täten saada hänen valtansa itselleen. Eikä kyse ole ihan mistään pikku nappikaupasta.

Allie palaa kuitenkin Cimmeria Akatemiaan takaisin, koska siellä on kaikkein turvallisinta. Tai niinhän sitä kuvittelisi. Kirjassa kuitenkin koko ajan sattuu ja tapahtuu. En ihan ymmärrä koulun hinkua laittaa partioimaan oppilaita, joita kuitenkin joku koko ajan yrittää tappaa tai vahingoittaa? Eikä mene jakeluun sekään, että omien huoneiden ovissa ei ole lukkoja... Hei haloo, saa sitä jännitystä vähän vähemmälläkin.

Noh, näistä pikkujutuista huolimatta kirja oli oikein viihdyttävä edellisten tapaan. Carter ja Sylvain ovat vahvasti kuviossa, eikä Allie tiedä, kenelle hänen sydämensä kuuluu. Minä tiedän. Carter on se oikea. Nyt kun Alliekin vielä tajuaisi sen.

Kirjassa Allie ja kumppanit matkustavat Lontooseen hieroakseen sopimusta Nathanielin kanssa. Mutta, onnistuuko se? Nathaniel kun ei ole sieltä luotettavimmasta päästä ollenkaan.

En spoilaa enempää kirjaa, mutta loppu jää kyllä taas niiiin kesken, että en tiedä, miten maltan odottaa seuraavaa osaa.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...